Kaikki uudet ja vanhat KYKYn ainejärjestöjen hallituslaiset ovat tervetulleita tutustumaan toisiinsa, suunnittelemaan ensi vuoden kuvioita ja tietty myös krebaamaan torstaina 8.12 klo 18 Domuksen kerhotiloihin.
Seuraava KYKY-kokous on tämän jälkeen 16.1!
Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön opiskelijat
maanantai 28. marraskuuta 2011
Johtokunnan kokous 16.11
Tervist,
Keskiviikkona 16.11.2011 oli YKYn johtokunnan kokous. Merkittävinä asioina oli:
1) sosiologian professorin tehtävän kärkihakijoiden haastattelut
2) kandidaatin ja maisterin tutkintojen kieli- ja viestintäopinnot lukuvuosina 2012-2015
3) muut asiat
- - -
1) Sosiologian vakituinen professuuri vapautui, kun MAtti Alestalo jäi hiljattain eläkkeelle. Haku paikan täyttämiseksi alkoi keväällä ja nyt olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa ulkopuoliset asiantuntijat ovat poimineet 17 hakijan joukosta tehtävän kannalta kolme parasta.
Nämä kolme ovat Ilkka Arminen, Turo-Kimmo Lehtonen ja Markku Lonkila. Kyseiset hakijat olivat tänään johtokunnan ja tehtäväntäyttötoimikunnan haastateltavana.
Hakijat pitivät kukin kiinnostavat esitelmät, eikä ollut epäselvää etteikö kaikki hakijat täyttäsi professorin tehtävän muodollisia vaatimuksia. Enemmän johtokunnan keskuudessa syntyi keskustelua siitä, mitä ominaisuuksia yksikkö haluaa nyt ostaa ja samalla määritellä tulevaisuuttaan tässä merkittävässä asiassa hyvin pitkällä aikavälillä eteenpäin.
Itselleni jäi lopulta se vaikutelma, ettei mitään lopullista päätöstä ihan oikeasti ole vielä tehty, vaan johtokunnassa käytiin aidosti merkityksellinen keskustelu. Eli vaikka asiantuntijalausunnoista 2/3 puolsi yhtä hakijoista melko varauksettomasti, varasi yksikkö itselleen oikeuden tässä tulevaisuuteen vaikuttavassa päätöksessä vapauden käyttää myös omaa harkintaa.
Tehtäväntäyttötoimikunta ilmoittaa päätöksestään jahka sellainen tehdään. Veikkaan, että viimeistään seuraavassa johtokunnan kokouksessa saamme tietää valinnasta.
2) Kieliopinnot muuttuvat. Hyväksytyn esityksen mukaan tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot tulevat pitämään sisällään lukuvuosina 2012-2015 15op - ruotsin kieltä 4op, suomen kielen kirjallista ja suullista viestintää yhteensä 5op sekä vieraan kielen opintoja 4op. Lisäksi pakollisiin kieliopintoihin kuuluuu valinnainen opisntojakso 2op, joka voisi olla aiemmin valitun vieraan kielen tai ruotsin kielen syventävä opintojakso, tai jonkun muun vieraan kielen opintojakso. Kielten opintojen tulee olla vähintään taitotasolla B1.
Tässä kohtaa keskusteltiin mahdollisuudesta täyttää tuo 2op latinan jatkokurssilla, joka on siis vertailukelvoton luonteensa vuoksi taitotasomääritelmille. Tämä jäi auki, mutta uskon että se tulee olemaan mahdollista.
Merkittävintä tässä ehkä on opiskelijoiden kannalta tuo ruotsin opintojen yhden pisteen lisäys. 3op --> 4op. Tätä on perusteltu oiskelijoiden ruotsin kielen varsin heterogeenisellä lähtötasolla ja lakisääteisellä virkamiesruotsin taitotasolla, jota 3op ei aivan kohtaa.
Yhteiskuntatieteiden sekä psykologian aloilla kieliopintojen määrä pysyy ennallaan, mutta humanistisilla aloilla se laskee yhden pinnan.
3) Muuten kokous oli varsin peruskauraa. Yksi kiinnostavaksi puheenaiheeksi noussut asia on dosentiuksi pätevöityminen, josta käytiin tällä kertaa parinkin tapauksen kohdalla kiinnostavaa keskustelua. Dosentuurin rimaa halutaan nostaa ja rimaa tiukentaa samalla, kun tutkijat haluavat pätevöityä yhä nuorempana ja nopeammin.
Myös jälleen oli pöydällä ongelamallinen väitöskirja, joka oli ensimmäisellä tarkastuskierroksella saanut toiselta esitarkastajalta hylsyn. Asia korjattiin kuten ennenkin ja väikäri saatiin läpäistyä kolmannen esitarkastajan puoltavalla lausunnolla. Aiheesta on keskusteltu, eikä aivan kritiikittömään sävyyn, mutta tapaukset ovat hankalia. Ehkä yliopiston rakenteelliset muutokset voisivat parantaa tosiasiallisesti tutkijoiden ohjausta tulevaisuudessa siinä määrin, että näitä harmillisia tapauksia ei tulisi enää.
Hallopedien puolesta,
Olli Herranen
Keskiviikkona 16.11.2011 oli YKYn johtokunnan kokous. Merkittävinä asioina oli:
1) sosiologian professorin tehtävän kärkihakijoiden haastattelut
2) kandidaatin ja maisterin tutkintojen kieli- ja viestintäopinnot lukuvuosina 2012-2015
3) muut asiat
- - -
1) Sosiologian vakituinen professuuri vapautui, kun MAtti Alestalo jäi hiljattain eläkkeelle. Haku paikan täyttämiseksi alkoi keväällä ja nyt olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa ulkopuoliset asiantuntijat ovat poimineet 17 hakijan joukosta tehtävän kannalta kolme parasta.
Nämä kolme ovat Ilkka Arminen, Turo-Kimmo Lehtonen ja Markku Lonkila. Kyseiset hakijat olivat tänään johtokunnan ja tehtäväntäyttötoimikunnan haastateltavana.
Hakijat pitivät kukin kiinnostavat esitelmät, eikä ollut epäselvää etteikö kaikki hakijat täyttäsi professorin tehtävän muodollisia vaatimuksia. Enemmän johtokunnan keskuudessa syntyi keskustelua siitä, mitä ominaisuuksia yksikkö haluaa nyt ostaa ja samalla määritellä tulevaisuuttaan tässä merkittävässä asiassa hyvin pitkällä aikavälillä eteenpäin.
Itselleni jäi lopulta se vaikutelma, ettei mitään lopullista päätöstä ihan oikeasti ole vielä tehty, vaan johtokunnassa käytiin aidosti merkityksellinen keskustelu. Eli vaikka asiantuntijalausunnoista 2/3 puolsi yhtä hakijoista melko varauksettomasti, varasi yksikkö itselleen oikeuden tässä tulevaisuuteen vaikuttavassa päätöksessä vapauden käyttää myös omaa harkintaa.
Tehtäväntäyttötoimikunta ilmoittaa päätöksestään jahka sellainen tehdään. Veikkaan, että viimeistään seuraavassa johtokunnan kokouksessa saamme tietää valinnasta.
2) Kieliopinnot muuttuvat. Hyväksytyn esityksen mukaan tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot tulevat pitämään sisällään lukuvuosina 2012-2015 15op - ruotsin kieltä 4op, suomen kielen kirjallista ja suullista viestintää yhteensä 5op sekä vieraan kielen opintoja 4op. Lisäksi pakollisiin kieliopintoihin kuuluuu valinnainen opisntojakso 2op, joka voisi olla aiemmin valitun vieraan kielen tai ruotsin kielen syventävä opintojakso, tai jonkun muun vieraan kielen opintojakso. Kielten opintojen tulee olla vähintään taitotasolla B1.
Tässä kohtaa keskusteltiin mahdollisuudesta täyttää tuo 2op latinan jatkokurssilla, joka on siis vertailukelvoton luonteensa vuoksi taitotasomääritelmille. Tämä jäi auki, mutta uskon että se tulee olemaan mahdollista.
Merkittävintä tässä ehkä on opiskelijoiden kannalta tuo ruotsin opintojen yhden pisteen lisäys. 3op --> 4op. Tätä on perusteltu oiskelijoiden ruotsin kielen varsin heterogeenisellä lähtötasolla ja lakisääteisellä virkamiesruotsin taitotasolla, jota 3op ei aivan kohtaa.
Yhteiskuntatieteiden sekä psykologian aloilla kieliopintojen määrä pysyy ennallaan, mutta humanistisilla aloilla se laskee yhden pinnan.
3) Muuten kokous oli varsin peruskauraa. Yksi kiinnostavaksi puheenaiheeksi noussut asia on dosentiuksi pätevöityminen, josta käytiin tällä kertaa parinkin tapauksen kohdalla kiinnostavaa keskustelua. Dosentuurin rimaa halutaan nostaa ja rimaa tiukentaa samalla, kun tutkijat haluavat pätevöityä yhä nuorempana ja nopeammin.
Myös jälleen oli pöydällä ongelamallinen väitöskirja, joka oli ensimmäisellä tarkastuskierroksella saanut toiselta esitarkastajalta hylsyn. Asia korjattiin kuten ennenkin ja väikäri saatiin läpäistyä kolmannen esitarkastajan puoltavalla lausunnolla. Aiheesta on keskusteltu, eikä aivan kritiikittömään sävyyn, mutta tapaukset ovat hankalia. Ehkä yliopiston rakenteelliset muutokset voisivat parantaa tosiasiallisesti tutkijoiden ohjausta tulevaisuudessa siinä määrin, että näitä harmillisia tapauksia ei tulisi enää.
Hallopedien puolesta,
Olli Herranen
lauantai 29. lokakuuta 2011
Johtokunnan kokous 26.10
Hei,
Johtokunta kokousti jälleen keskiviikkona ja tällä kertaa ei käsitelty yhtä painavia asioita kuin viime kerralla. Kokouksessa tehtiin mm. esitykset rehtorille psykologian professuurin (työ- ja organisaatiopsykologia) ja historian professuurin (Suomen historia) tehtävien täyttämisestä, myönnettiin väittelylupia ja tehtiin esitys Taprin tutkija-tehtävien täyttämisestä. Tärkeimmät pointit ohessa:
1) Ilmoitusasiat
2) Tohtorikoulutuksen järjestäminen ja hyvät käytännöt
1)
- Opiskelijat voivat saada opintopisteitä ainejärjestö-, valiokunta-, edustajisto- ja hallopedikausista ensi syksystä lähtien. Pisteitä voi saada yhteensä 10.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut palautetta Tampereen yliopistolle. Kritiikkiä yliopisto sai mm. heikosta tutkintototeumasta, eli tutkintoja ei synny tarpeeksi tavoitteellisessa ajassa ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vähyydestä. OKM myös katsoo, että tutkimuksen puolella yliopisto ei ole mahdollisuuksiinsa nähden hyvin edustettuna kansainvälisten julkaisujen kärjessä. Palautteen voi lukea täältä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/yliopistojen_tulossopimukset/Palautteet_syksy_2011/TaY.pdf
2) Muutosstrategia vaikuttaa myös tohtorikoulutuksen järjestämiseen ja uudet tohtoritutkinto-ohjelmat aloittavat ensi syksynä. Tohtorikoulutus tapahtuu yliopiston tutkijakoulussa, joka muodostuu yksiköiden tohtoriohjelmista. Tutkijakoulun johtokuntana toimii yliopiston tiedeneuvosto ja sen puheenjohtajana toimii tutkimuksesta vastaava vararehtori, tällä hetkellä Pertti Haapala. Tiedeneuvosto on tänä syksynä valmistellut yksiköille ohjeistusta koulutuksen järjestämiseen otsikolla "Tampereen yliopiston tohtorikoulutus ja hyvät käytännöt" ja pyytänyt yksiköiden johtokunnilta kommentteja. YKYn johtokunta nosti paperista esiin tiivistettynä mm. seuraavaa:
-Suositukset ovat jossain määrin epäselviä määritellessään tutkijakoulun, tiedeneuvoston, tieteenalayksiköiden ja tohtoriohjelmien suhteita jatkokoulutuksen järjestämisessä. Tutkinto- ja johtosääntöä tulisi selkiyttää, ettei epäselvyyttä synny. Tällä hetkellä yksiköiden johtokunnilla on laaja toimivalta jatkokoulutuskysymyksissä ja yksikkö päättää tohtori-ohjelman sisällöstä, mutta esimerkiksi rehtori päättää tohtori-ohjelmista ja niiden tutkintovaatimuksista. Kun tutkintovaatimukset ovat osa sisältöä, syntyy määrittelyssä sisäinen ristiriita.
- Suositusten voimaantulo vuoden alusta on liian nopea, sillä yksiköille ja opiskelijoille ei jää aikaa luontevaan siirtymään. YKYn johtokunta ehdottaisi voimaatuloksi 1.8.2012.
- Ennen kuin yksiköt muuttavat säädöksiään esitysten mukaiseksi, on selvitettävä esitysten lainmukaisuus. Voimaansaattamisen tulee tapahtua hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, kohtuullisessa siirtymäajassa ja esimerkiksi opiskelijoille on tiedotettava hyvissä ajoin väitöskirjojen arvosteluasteikon muuttumisesta.
- Opiskelijavalinta ja opintojen rahoittamispäätökset on tärkeä pitää erillään.
- Opiskelijavalinnassa on syytä varautua perusteiden selvään esittämiseen. Vaikka perusteet eivät ole julkisia, on yksittäisten opiskelijoiden saatava omaa valintaansa koskevat perustelut selkeästi tietoonsa.
- Opiskeluajan rajaaminen viiteen vuoteen on voimakas linjaus, kun nykyisten tutkijakoululaisten valmistumisen keskiarvo tulee pitkään (tai aina) olemaan yli viisi vuotta. Asiaan liittyen johtokunta oli kommentoinut jo edellisessä kokouksessaan, että on selvittävä, onko lainmukaista ryhtyä myöntämään tai muuttamaan jo annettuja jatko-opinto-oikeuksia määräaikaisiksi.
Muista seuraava KYKY-kokous 28.10 klo 16!
Johtokunta kokousti jälleen keskiviikkona ja tällä kertaa ei käsitelty yhtä painavia asioita kuin viime kerralla. Kokouksessa tehtiin mm. esitykset rehtorille psykologian professuurin (työ- ja organisaatiopsykologia) ja historian professuurin (Suomen historia) tehtävien täyttämisestä, myönnettiin väittelylupia ja tehtiin esitys Taprin tutkija-tehtävien täyttämisestä. Tärkeimmät pointit ohessa:
1) Ilmoitusasiat
2) Tohtorikoulutuksen järjestäminen ja hyvät käytännöt
1)
- Opiskelijat voivat saada opintopisteitä ainejärjestö-, valiokunta-, edustajisto- ja hallopedikausista ensi syksystä lähtien. Pisteitä voi saada yhteensä 10.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut palautetta Tampereen yliopistolle. Kritiikkiä yliopisto sai mm. heikosta tutkintototeumasta, eli tutkintoja ei synny tarpeeksi tavoitteellisessa ajassa ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vähyydestä. OKM myös katsoo, että tutkimuksen puolella yliopisto ei ole mahdollisuuksiinsa nähden hyvin edustettuna kansainvälisten julkaisujen kärjessä. Palautteen voi lukea täältä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/yliopistojen_tulossopimukset/Palautteet_syksy_2011/TaY.pdf
2) Muutosstrategia vaikuttaa myös tohtorikoulutuksen järjestämiseen ja uudet tohtoritutkinto-ohjelmat aloittavat ensi syksynä. Tohtorikoulutus tapahtuu yliopiston tutkijakoulussa, joka muodostuu yksiköiden tohtoriohjelmista. Tutkijakoulun johtokuntana toimii yliopiston tiedeneuvosto ja sen puheenjohtajana toimii tutkimuksesta vastaava vararehtori, tällä hetkellä Pertti Haapala. Tiedeneuvosto on tänä syksynä valmistellut yksiköille ohjeistusta koulutuksen järjestämiseen otsikolla "Tampereen yliopiston tohtorikoulutus ja hyvät käytännöt" ja pyytänyt yksiköiden johtokunnilta kommentteja. YKYn johtokunta nosti paperista esiin tiivistettynä mm. seuraavaa:
-Suositukset ovat jossain määrin epäselviä määritellessään tutkijakoulun, tiedeneuvoston, tieteenalayksiköiden ja tohtoriohjelmien suhteita jatkokoulutuksen järjestämisessä. Tutkinto- ja johtosääntöä tulisi selkiyttää, ettei epäselvyyttä synny. Tällä hetkellä yksiköiden johtokunnilla on laaja toimivalta jatkokoulutuskysymyksissä ja yksikkö päättää tohtori-ohjelman sisällöstä, mutta esimerkiksi rehtori päättää tohtori-ohjelmista ja niiden tutkintovaatimuksista. Kun tutkintovaatimukset ovat osa sisältöä, syntyy määrittelyssä sisäinen ristiriita.
- Suositusten voimaantulo vuoden alusta on liian nopea, sillä yksiköille ja opiskelijoille ei jää aikaa luontevaan siirtymään. YKYn johtokunta ehdottaisi voimaatuloksi 1.8.2012.
- Ennen kuin yksiköt muuttavat säädöksiään esitysten mukaiseksi, on selvitettävä esitysten lainmukaisuus. Voimaansaattamisen tulee tapahtua hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, kohtuullisessa siirtymäajassa ja esimerkiksi opiskelijoille on tiedotettava hyvissä ajoin väitöskirjojen arvosteluasteikon muuttumisesta.
- Opiskelijavalinta ja opintojen rahoittamispäätökset on tärkeä pitää erillään.
- Opiskelijavalinnassa on syytä varautua perusteiden selvään esittämiseen. Vaikka perusteet eivät ole julkisia, on yksittäisten opiskelijoiden saatava omaa valintaansa koskevat perustelut selkeästi tietoonsa.
- Opiskeluajan rajaaminen viiteen vuoteen on voimakas linjaus, kun nykyisten tutkijakoululaisten valmistumisen keskiarvo tulee pitkään (tai aina) olemaan yli viisi vuotta. Asiaan liittyen johtokunta oli kommentoinut jo edellisessä kokouksessaan, että on selvittävä, onko lainmukaista ryhtyä myöntämään tai muuttamaan jo annettuja jatko-opinto-oikeuksia määräaikaisiksi.
Muista seuraava KYKY-kokous 28.10 klo 16!
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Johtokunnan kokous 5.10
Tervehdys,
Yksikkömme johtokunta kokousti jälleen viime viikolla. Kokouksessa nuijittiin taas dosenttihakemuksia, väitöskirjoja, väittelylupia sun muuta peruskauraa, mutta ohessa huomioita melko tärkeistä asioista, joita kokouksessa myös käsiteltiin:
1) Yksikön vuosisuunnitelma vuodelle 2012
2) Yksikön budjetista vuodelle 2012
3) Opiskelijavalintaperusteet vuodelle 2012-2013
4) hyödyllisiä linkkejä
1) Kokouksessa käsiteltiin yksikön vuosisuunnitelma tulevalle vuodelle 2012.
Vuosisuunnitelma on/oli n. 20-sivuinen läystäke, jossa sisällysluettelon mukaan määritellään tulevalle vuodelle mm. strategista kehystä (yksikön tehtävä, suunta, toiminnan uhat, riskit, menestystekijät), tavoitteet ja toimenpiteet ja yksikön voimavarat. Silmämääräisesti vuosisuunnitelma sisälsi tutusti ympäripyöreitä korulauseita ja sisällöllisesti tyhjiä julkilausumia (ainakin allekirjoittaneen mielestä). Vuosisuunnitelmassa ja sen käsittelyssä korostui kuitenkin muutamia teemoja.
Vusussa selkeästi tehtiin linjausta siitä, kuinka yksikön toiminnassa tutkimuksen roolia ja tasoa tullaan vahvistamaan ja siihen tullaan panostamaan, joka näkyy esimerkiksi tutkimuksen ja opetuksen suhteen tiivistämisessä. Selkeästi tavoitteena on se, että yksikössä tehtävä tutkimus tulee kulkemaan enemmän käsi kädessä opetuksen kanssa. Tätä kuitenkin ainakin hallopedit kommentoivat, että yhdistämisen täytyy tapahtua hallitusti ja suunnitelmallisesti, sillä kokemukset nykyisestä opetuksen ja tutkimuksen yhdistämisestä eivät ole pelkästään ruusuisia. Myös tutkimuksen suuntaaminen temaattiseen suuntaan tieteenaloja yhdistävästi oli esillä.
Tärkeämpää kuin yksittäiset sisältökokonaisuudet vusussa oli keskustelu siitä, millaisena nähtiin vusun merkityksellisyys yksikön käytäntöjen kannalta. Tällä tarkoitan sitä, että kokonaisuudessaan vusussa maalailtiin hienoa ajatusta siitä, miten yksikön toimintaa tullaan kehittämään (esim. opetus, opintojen ohjaus), mutta se miten vuosisuunnitelma toteutuu käytännössä, ei ole aivan yksinkertaista. Vusun tavoitteita kuitenkaan ei toteuta vain johtokunta ja johtaja, vaan ruohonjuuritason toimijat (kuten OPSU-ryhmät), muut johtokunnan alaiset työryhmät, ja muut lukuisat toimijat. Olennaisena nähtiin se, että vusu pitäisi selkeyttää toimintaa ohjaavaksi paperiksi myös toiminnan konkreettisille suunnittelijoille. Tähän ylhäältä päin suuntautuvaan toiminnanohjaukseen liittyy yksi merkittävä ristiriita: vusu määrittelee hienoja tavoitteita, mutta todellisuus on jatkuvaa tasapainottelua resurssien kanssa. Pelkästään OPSU-ryhmissä on selkeästi noussut hallitsevaksi teemaksi resurssit ja niiden vähyys, joten vusun tavoitteiden toteuttaminen esim. opetuksen korkeatasoisuudesta tyssää aina taloudellisiin reunaehtoihin.
Lyhykäisyydessään, käsitelty vusu oli ihan hyvä suunnitelma, mutta kysymys silti kuuluu: kumpi tulee ensin: muna vai kana, vuosisuunnitelma vai sen toteutumisen mahdollisuudet käytännössä.
Alustava vuosisuunnitelma (ennen johtokunnan käsittelyä) löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/yky/palvelut/index/TTS_2012_29092011.pdf
2) Yksikön budjetista vuodelle 2012
Vuosisuunnitelman käsittelyyn liittyi kiinteästi budjetin alustava käsittely. Fakta on se, että yksikön talous on miinuksen puolella. Budjettia käytiin läpi, ja johtajalta saatu kommentti budjetin alijäämäisyyteen oli, että kaikesta siitä, mistä on voitu nipistää on jo melkolailla nipistetty -paitsi henkilöstökulut. Jos ymmärsin oikein, niin johtaja oli sitä mieltä, että kyse ei ole pelkästään liiallisista menoista, vaan yksikölle budjetoitu perusrahoitus ei yksinkertaisesti ole riittävä. Mielenkiintoista on kuulla, miten rehtori Holli suhtautuu tähän...
3) Opiskelijavalintaperusteet vuodelle 12-13
Kokouksessa käsiteltiin valintaperusteet uusiin, syksyllä 2012 aloittaviin tutkinto-ohjelmiin. Suurin piirtein valintaperusteet pysyvät suht samoina. Uutta ja erilaista on kuitenkin paperivalinnan ottaminen osaksi historian ja sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmia. Historiassa paperivalinnalla tullaan ottamaan 12 36 opiskelijasta, ja sosiaalitieteissäkin 1/3. Sosiaalitieteistä poistuu kirjallisuusosuus, ja tilalle tulee artikkelikokoelma, joka julistetaan keväällä 2012. Ainakin sosiaalitieteissä paperivalinta on ensi vuonna kokeilu, ja sen jatkamisesta päätetään sen toimivuuden perusteella.
Lisäksi, sosiaalityössä ja psykologiassa vaihtuu pääsykoekirjallisuus.
4) Hyödyllisiä linkkejä
Johtokunnan kokouksen pöytäkirjat ovat nähtävillä osoitteessa http://www.uta.fi/yky/palvelut/johtokunta/poytakirjat.html
Muut asiat kohdassa otettiin esille OKM:n lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (KESU), joka toimii hallituksen toimeenpanosuunnitelmana. Luonnos löytyy osoitteestahttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/KESUluonnos_13092011.pdf . Yliopisto on valmistellut lausunnon tästä suunnitelmasta.
Tässä pitkästi ja puuduttavasti asiaa, allekirjoittaneen omia näkemyksiä saa oikoa :D
hallopedien puolesta,
Lotta
Yksikkömme johtokunta kokousti jälleen viime viikolla. Kokouksessa nuijittiin taas dosenttihakemuksia, väitöskirjoja, väittelylupia sun muuta peruskauraa, mutta ohessa huomioita melko tärkeistä asioista, joita kokouksessa myös käsiteltiin:
1) Yksikön vuosisuunnitelma vuodelle 2012
2) Yksikön budjetista vuodelle 2012
3) Opiskelijavalintaperusteet vuodelle 2012-2013
4) hyödyllisiä linkkejä
1) Kokouksessa käsiteltiin yksikön vuosisuunnitelma tulevalle vuodelle 2012.
Vuosisuunnitelma on/oli n. 20-sivuinen läystäke, jossa sisällysluettelon mukaan määritellään tulevalle vuodelle mm. strategista kehystä (yksikön tehtävä, suunta, toiminnan uhat, riskit, menestystekijät), tavoitteet ja toimenpiteet ja yksikön voimavarat. Silmämääräisesti vuosisuunnitelma sisälsi tutusti ympäripyöreitä korulauseita ja sisällöllisesti tyhjiä julkilausumia (ainakin allekirjoittaneen mielestä). Vuosisuunnitelmassa ja sen käsittelyssä korostui kuitenkin muutamia teemoja.
Vusussa selkeästi tehtiin linjausta siitä, kuinka yksikön toiminnassa tutkimuksen roolia ja tasoa tullaan vahvistamaan ja siihen tullaan panostamaan, joka näkyy esimerkiksi tutkimuksen ja opetuksen suhteen tiivistämisessä. Selkeästi tavoitteena on se, että yksikössä tehtävä tutkimus tulee kulkemaan enemmän käsi kädessä opetuksen kanssa. Tätä kuitenkin ainakin hallopedit kommentoivat, että yhdistämisen täytyy tapahtua hallitusti ja suunnitelmallisesti, sillä kokemukset nykyisestä opetuksen ja tutkimuksen yhdistämisestä eivät ole pelkästään ruusuisia. Myös tutkimuksen suuntaaminen temaattiseen suuntaan tieteenaloja yhdistävästi oli esillä.
Tärkeämpää kuin yksittäiset sisältökokonaisuudet vusussa oli keskustelu siitä, millaisena nähtiin vusun merkityksellisyys yksikön käytäntöjen kannalta. Tällä tarkoitan sitä, että kokonaisuudessaan vusussa maalailtiin hienoa ajatusta siitä, miten yksikön toimintaa tullaan kehittämään (esim. opetus, opintojen ohjaus), mutta se miten vuosisuunnitelma toteutuu käytännössä, ei ole aivan yksinkertaista. Vusun tavoitteita kuitenkaan ei toteuta vain johtokunta ja johtaja, vaan ruohonjuuritason toimijat (kuten OPSU-ryhmät), muut johtokunnan alaiset työryhmät, ja muut lukuisat toimijat. Olennaisena nähtiin se, että vusu pitäisi selkeyttää toimintaa ohjaavaksi paperiksi myös toiminnan konkreettisille suunnittelijoille. Tähän ylhäältä päin suuntautuvaan toiminnanohjaukseen liittyy yksi merkittävä ristiriita: vusu määrittelee hienoja tavoitteita, mutta todellisuus on jatkuvaa tasapainottelua resurssien kanssa. Pelkästään OPSU-ryhmissä on selkeästi noussut hallitsevaksi teemaksi resurssit ja niiden vähyys, joten vusun tavoitteiden toteuttaminen esim. opetuksen korkeatasoisuudesta tyssää aina taloudellisiin reunaehtoihin.
Lyhykäisyydessään, käsitelty vusu oli ihan hyvä suunnitelma, mutta kysymys silti kuuluu: kumpi tulee ensin: muna vai kana, vuosisuunnitelma vai sen toteutumisen mahdollisuudet käytännössä.
Alustava vuosisuunnitelma (ennen johtokunnan käsittelyä) löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/yky/palvelut/index/TTS_2012_29092011.pdf
2) Yksikön budjetista vuodelle 2012
Vuosisuunnitelman käsittelyyn liittyi kiinteästi budjetin alustava käsittely. Fakta on se, että yksikön talous on miinuksen puolella. Budjettia käytiin läpi, ja johtajalta saatu kommentti budjetin alijäämäisyyteen oli, että kaikesta siitä, mistä on voitu nipistää on jo melkolailla nipistetty -paitsi henkilöstökulut. Jos ymmärsin oikein, niin johtaja oli sitä mieltä, että kyse ei ole pelkästään liiallisista menoista, vaan yksikölle budjetoitu perusrahoitus ei yksinkertaisesti ole riittävä. Mielenkiintoista on kuulla, miten rehtori Holli suhtautuu tähän...
3) Opiskelijavalintaperusteet vuodelle 12-13
Kokouksessa käsiteltiin valintaperusteet uusiin, syksyllä 2012 aloittaviin tutkinto-ohjelmiin. Suurin piirtein valintaperusteet pysyvät suht samoina. Uutta ja erilaista on kuitenkin paperivalinnan ottaminen osaksi historian ja sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmia. Historiassa paperivalinnalla tullaan ottamaan 12 36 opiskelijasta, ja sosiaalitieteissäkin 1/3. Sosiaalitieteistä poistuu kirjallisuusosuus, ja tilalle tulee artikkelikokoelma, joka julistetaan keväällä 2012. Ainakin sosiaalitieteissä paperivalinta on ensi vuonna kokeilu, ja sen jatkamisesta päätetään sen toimivuuden perusteella.
Lisäksi, sosiaalityössä ja psykologiassa vaihtuu pääsykoekirjallisuus.
4) Hyödyllisiä linkkejä
Johtokunnan kokouksen pöytäkirjat ovat nähtävillä osoitteessa http://www.uta.fi/yky/palvelut/johtokunta/poytakirjat.html
Muut asiat kohdassa otettiin esille OKM:n lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (KESU), joka toimii hallituksen toimeenpanosuunnitelmana. Luonnos löytyy osoitteestahttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/KESUluonnos_13092011.pdf . Yliopisto on valmistellut lausunnon tästä suunnitelmasta.
Tässä pitkästi ja puuduttavasti asiaa, allekirjoittaneen omia näkemyksiä saa oikoa :D
hallopedien puolesta,
Lotta
KYKY-kokous 3.10
Paikalla olivat sekä hallopedit, että edustajia ainejärjestöistä Interaktio, Patina, Sos, Aatos ja Cortex. Poissa NaMi, Utopia ja Nurina.
KYKY tulee kokoontumaan tulevaisuudessa säännöllisesti kerran kuussa. Seuraava KYKYn kokoontuminen on maanantaina 24.10.2011 klo 16.00. Tila ilmoitetaan vielä myöhemmin.
1) Tiedotus
2) Toiminta
3) Tehtävät
4) Muuta
1) Tiedotus:
- lähdetään muuttamaan olemassa olevaa YK-listaa KYKY-listaksi. Käytännössä tällä hetkellä ajatus on työn alla, mutta se on myös kohdannut pieniä probleemeja. Katsomme kuinka tehtävään vihityt Johanna ja Janne siitä suoriutuvat. Tulevaisuudessa listaa käytetään kokouksista tiedottamiseen ja pöytäkirjojen levittämiseen. Pöytäkirjat tulevat KYKYn sivuille ja listalle riittää, kun laittaa vain linkin sinne. Lähetettävään sähköpostiin pitää laittaa aina tuniste, josta käy ilmi, mitä tai keitä se koskee, esim [kopo], [bile].
- KYKYn sivut ovat tällä hetkellä ositteessa http://kyky-opiskelijaedustus.blogspot.com/ mutta sekä sen nimi, että sisältö ovat työn alla. Älkää siis kiintykö vielä liikaa tuohon kyseiseen osoitteeseen.
- kopo-vastaavat ainejärjestöistä velvollisia osallistumaan KYKY-kokouksiin. Mukana voi olla muitakin tai joku voi tarvittaessa tuurata kopoa. Toisaalta aj-edustus myös asialistan mukaan, eli jos on esim. bileitä tulossa, niin bilevastaavat paikalle.
- kokousten asialistat lähetetään sähköpostilla aina ensin ainejärjestöjen hallituslaisille niin, että niihin voi vaikuttaa vielä ennen kokousta.
2) Toiminta:
- kootaan yhteen eri ainejärjestöillä olevat konseptit, joita koko yksikön opiskelijat voisivat hyödyntää tai joista he voisivat olla kiinnostuneita. Esim. platoninen painiseura, lukupiirit, sitsit, leffakerhot jne. Tehdään näistä lista ja sovitaan tiedotuksesta. Osa konsepteista on myös suoraan opintoihin liittyviä ja varsinkin näissä tapauksissa tiedotuksen parantamisella on suoria, konkreettisia vaikutuksia.
- pohditaan aina bileiden kohdalla, voisiko niitä järkätä kimpassa = vähemmän hommaa per järjestäjä.
3) Tehtävät:
- Ainejärjestöt saivat kaksi nakkia: a) keskustelkaa kokouksissa aiheesta KYKY ja ainejärjestöjen välinen yhteistyö, eli haluatteko olla mukana ollenkaan ja jos haluatte, niin millä kaikin tavoin. b) sopikaa sisäisesti tiedotuksesta niin, että kuinka teidän kesken ja teiltä eteenpäin opiskelijoille tieto kulke kaikesta.
- järjestetään iltainen aivoriihi ainejärjestöjen hallituksille, Tuukka (Patina) ja Hanna (Interaktio) hoitavat valmistelut.
4) Muuta:
- korjatkaa kirjurin tekemät erheet. Keskustelkaa asioista rakentavasti listalla.
- kikkelis kokkelis vaan, tää on mun luonto.
Olli Herranen
KYKY tulee kokoontumaan tulevaisuudessa säännöllisesti kerran kuussa. Seuraava KYKYn kokoontuminen on maanantaina 24.10.2011 klo 16.00. Tila ilmoitetaan vielä myöhemmin.
1) Tiedotus
2) Toiminta
3) Tehtävät
4) Muuta
1) Tiedotus:
- lähdetään muuttamaan olemassa olevaa YK-listaa KYKY-listaksi. Käytännössä tällä hetkellä ajatus on työn alla, mutta se on myös kohdannut pieniä probleemeja. Katsomme kuinka tehtävään vihityt Johanna ja Janne siitä suoriutuvat. Tulevaisuudessa listaa käytetään kokouksista tiedottamiseen ja pöytäkirjojen levittämiseen. Pöytäkirjat tulevat KYKYn sivuille ja listalle riittää, kun laittaa vain linkin sinne. Lähetettävään sähköpostiin pitää laittaa aina tuniste, josta käy ilmi, mitä tai keitä se koskee, esim [kopo], [bile].
- KYKYn sivut ovat tällä hetkellä ositteessa http://kyky-opiskelijaedustus.blogspot.com/ mutta sekä sen nimi, että sisältö ovat työn alla. Älkää siis kiintykö vielä liikaa tuohon kyseiseen osoitteeseen.
- kopo-vastaavat ainejärjestöistä velvollisia osallistumaan KYKY-kokouksiin. Mukana voi olla muitakin tai joku voi tarvittaessa tuurata kopoa. Toisaalta aj-edustus myös asialistan mukaan, eli jos on esim. bileitä tulossa, niin bilevastaavat paikalle.
- kokousten asialistat lähetetään sähköpostilla aina ensin ainejärjestöjen hallituslaisille niin, että niihin voi vaikuttaa vielä ennen kokousta.
2) Toiminta:
- kootaan yhteen eri ainejärjestöillä olevat konseptit, joita koko yksikön opiskelijat voisivat hyödyntää tai joista he voisivat olla kiinnostuneita. Esim. platoninen painiseura, lukupiirit, sitsit, leffakerhot jne. Tehdään näistä lista ja sovitaan tiedotuksesta. Osa konsepteista on myös suoraan opintoihin liittyviä ja varsinkin näissä tapauksissa tiedotuksen parantamisella on suoria, konkreettisia vaikutuksia.
- pohditaan aina bileiden kohdalla, voisiko niitä järkätä kimpassa = vähemmän hommaa per järjestäjä.
3) Tehtävät:
- Ainejärjestöt saivat kaksi nakkia: a) keskustelkaa kokouksissa aiheesta KYKY ja ainejärjestöjen välinen yhteistyö, eli haluatteko olla mukana ollenkaan ja jos haluatte, niin millä kaikin tavoin. b) sopikaa sisäisesti tiedotuksesta niin, että kuinka teidän kesken ja teiltä eteenpäin opiskelijoille tieto kulke kaikesta.
- järjestetään iltainen aivoriihi ainejärjestöjen hallituksille, Tuukka (Patina) ja Hanna (Interaktio) hoitavat valmistelut.
4) Muuta:
- korjatkaa kirjurin tekemät erheet. Keskustelkaa asioista rakentavasti listalla.
- kikkelis kokkelis vaan, tää on mun luonto.
Olli Herranen
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Johtokunnan kokoukset 31.8 ja 14.9
Hallopedeista Olli tiivisti tällä kertaa kaksi viimeistä kokousta:
Dear YKY,
Uusi lukukausi on jälleen alkanut ja yksikkömme johtokunta on ehtinyt kokoustaa jo parikin kertaa. Hallinnon opiskelijaedustajat, eli yksikön johtokunnan opiskelijajäsenet palaavat normaaliin päiväjärjestykseen ja alkavat yksikön päätöksenteosta tiedottamisen jälleen. Tällä kertaa vedetään yhteen 31.8.2011 ja 14.9.2011 pidettyjen johtokunnan kokousten antia.
Johtokunta on kerran kuukaudessa kokoontuva elin, jossa on johtajan lisäksi yhdeksän yksikön jäsentä kolme professoria, kolme tutkijaa ja kolme opiskelijaa sekä kaksi ulkopuolista jäsentä. Tällä hetkellä ulkopuolisina jäseninä on kaksi professoria, Risto Alapuro ja Anneli Leppänen.
Mahdolliset virheet johtuvat raportoijan väärinymmärryksistä tai herpaantumisesta.
Aiheita kokouksessa on ollut:
1) Yksikön varajohtajat
2) Yksikön tutkintovaatimukset ja rahoitus
3) Etnomusikologian nimenvaihdos
4) Suuri muutos opiskelijavalinnoissa
1. Yksikölle on esitetty valittavaksi kaksi varajohtajaa, Kirsi Juhila ja Matti Hyvärinen, jotka toimisivat johtaja Risto Kuneliuksen kanssa eräänlaisena tiiminä, joille kullekin jaettaisiin kolme opetuksellisesti yhtä suurta lohkoa. Käytännössä en osaa sanoa, mitä merkitystä varajohtajilla on yksikön jokapäiväisen elämän kannalta, mutta veikkaan töiden jakautuvan ainakin joidenkinn velvollisuuksien suhteen kulisseissa tasaisemmin päällystön välillä. Ehdotus realisoituu vasta, jos rehtori hyväksyy sen.
2. Yksikön tutkintovaatimukset ovat saavuttamatta, eli tutkinto ei ole tullut tällä kaudella riittävästi ja johtajan mukaan ennen kalenterivuoden vaihdetta olisi erityisen hyvä aika ihmisille ottaa papereita ulos. Tällä hetkellä neuvotellaan yksikön seuraavan neljän vuoden rahoituskaudesta ja näillä tunnusluvuilla on konkreettista merkitystä rahoituksen suhteen.
3. Etnomusikologialle on ehdotettu nimenvaihdosta, aivan kuten naistutkimus teki hiljattain. Siinä missä naistutkimuksesta tuli sukupuolentutkimusta, on etnomusikologiasta ehdotettu tulevan musiikin tutkimusta. Ainoana muttana tässä on ulkomailla käytettävä termi, josta alunpitäenkin etnomusikologia on lähtöisin, mutta tilanne ratkennee sen pitämisellä englannin kielessä ennallaan. Tilanne on vastakkainen naistutkimukselle siinä mielessä, että sen kohdalla muutosta perusteltiin nimenomaan kansainvälisellä nimikkeellä gender studies, johon sukupuolentutkimus napsahtaa varsin sujuvasti.
4. Erittäin suuri muutos tapahtuu opiskelijavalinnoissa. Yliopisto on päättänyt lähteä ennakoivasti Opetus- ja kulttuuriministeriön eetokseen mukaan rukkaamalla omatoimisesti opiskelijavalintaa ylioppilastodistusta suosivaan suuntaan. Tästä lähtien ainakin historia ja sosiaalitutkimus ottavat 1/3 opiskelijoista sisään seuraavissa valinnoissa suoraan ylioppilastodistuksella ja loput 2/3 pääsevät pelkällä kokeella, eli mitään välimuotoja ei ymmärtääkseni enää ole. Logopediaan ei ole enää sisäänottoa ollenkaan ja koko tutkinto-ohjelma on vaarassa joutua karsituksi.
Enää ei ole myöskään lainvastaista ottaa opiskelijoita suoraan pelkästään kandintutkintoon sisään, jolla on implikaatioita tulevaisuuteen. Oman intuitioni perusteella sanoisin, että tällä korostetaan tulevaisuudessa sekä yhdenmukaisuutta muualla maailmassa vallitsevan, kanditutkintoa suosivan järjestelmän kanssa, mutta melko negatiivisena ja pessismistisenä visiona tämä mielessäni näyttäytyy myös opintomaksujen vaiheittaisen implementoinnin välineenä. Aalto-yliopisto aloittaa tällä systeemillä ottamaan opiskelijoita 2013.
Opiskelijat pakotetaan näiden uudistusten puitteissa myös jatkamaan kerran valitsemallaan siellä katkeraan loppuun saakka, nimittäin järjestelmää viedään siihen suuntaan, ettei kerran valittua opiskelupaikkaa enää tulevaisuudessa vaihdeta muitta mutkitta toiseen, vaan opiskelija sitoutuu suorittamaan ykköseksi haussa merkitsemänsä ja vastaanottamansa tutkinnon loppuun saakka.
Dear YKY,
Uusi lukukausi on jälleen alkanut ja yksikkömme johtokunta on ehtinyt kokoustaa jo parikin kertaa. Hallinnon opiskelijaedustajat, eli yksikön johtokunnan opiskelijajäsenet palaavat normaaliin päiväjärjestykseen ja alkavat yksikön päätöksenteosta tiedottamisen jälleen. Tällä kertaa vedetään yhteen 31.8.2011 ja 14.9.2011 pidettyjen johtokunnan kokousten antia.
Johtokunta on kerran kuukaudessa kokoontuva elin, jossa on johtajan lisäksi yhdeksän yksikön jäsentä kolme professoria, kolme tutkijaa ja kolme opiskelijaa sekä kaksi ulkopuolista jäsentä. Tällä hetkellä ulkopuolisina jäseninä on kaksi professoria, Risto Alapuro ja Anneli Leppänen.
Mahdolliset virheet johtuvat raportoijan väärinymmärryksistä tai herpaantumisesta.
Aiheita kokouksessa on ollut:
1) Yksikön varajohtajat
2) Yksikön tutkintovaatimukset ja rahoitus
3) Etnomusikologian nimenvaihdos
4) Suuri muutos opiskelijavalinnoissa
1. Yksikölle on esitetty valittavaksi kaksi varajohtajaa, Kirsi Juhila ja Matti Hyvärinen, jotka toimisivat johtaja Risto Kuneliuksen kanssa eräänlaisena tiiminä, joille kullekin jaettaisiin kolme opetuksellisesti yhtä suurta lohkoa. Käytännössä en osaa sanoa, mitä merkitystä varajohtajilla on yksikön jokapäiväisen elämän kannalta, mutta veikkaan töiden jakautuvan ainakin joidenkinn velvollisuuksien suhteen kulisseissa tasaisemmin päällystön välillä. Ehdotus realisoituu vasta, jos rehtori hyväksyy sen.
2. Yksikön tutkintovaatimukset ovat saavuttamatta, eli tutkinto ei ole tullut tällä kaudella riittävästi ja johtajan mukaan ennen kalenterivuoden vaihdetta olisi erityisen hyvä aika ihmisille ottaa papereita ulos. Tällä hetkellä neuvotellaan yksikön seuraavan neljän vuoden rahoituskaudesta ja näillä tunnusluvuilla on konkreettista merkitystä rahoituksen suhteen.
3. Etnomusikologialle on ehdotettu nimenvaihdosta, aivan kuten naistutkimus teki hiljattain. Siinä missä naistutkimuksesta tuli sukupuolentutkimusta, on etnomusikologiasta ehdotettu tulevan musiikin tutkimusta. Ainoana muttana tässä on ulkomailla käytettävä termi, josta alunpitäenkin etnomusikologia on lähtöisin, mutta tilanne ratkennee sen pitämisellä englannin kielessä ennallaan. Tilanne on vastakkainen naistutkimukselle siinä mielessä, että sen kohdalla muutosta perusteltiin nimenomaan kansainvälisellä nimikkeellä gender studies, johon sukupuolentutkimus napsahtaa varsin sujuvasti.
4. Erittäin suuri muutos tapahtuu opiskelijavalinnoissa. Yliopisto on päättänyt lähteä ennakoivasti Opetus- ja kulttuuriministeriön eetokseen mukaan rukkaamalla omatoimisesti opiskelijavalintaa ylioppilastodistusta suosivaan suuntaan. Tästä lähtien ainakin historia ja sosiaalitutkimus ottavat 1/3 opiskelijoista sisään seuraavissa valinnoissa suoraan ylioppilastodistuksella ja loput 2/3 pääsevät pelkällä kokeella, eli mitään välimuotoja ei ymmärtääkseni enää ole. Logopediaan ei ole enää sisäänottoa ollenkaan ja koko tutkinto-ohjelma on vaarassa joutua karsituksi.
Enää ei ole myöskään lainvastaista ottaa opiskelijoita suoraan pelkästään kandintutkintoon sisään, jolla on implikaatioita tulevaisuuteen. Oman intuitioni perusteella sanoisin, että tällä korostetaan tulevaisuudessa sekä yhdenmukaisuutta muualla maailmassa vallitsevan, kanditutkintoa suosivan järjestelmän kanssa, mutta melko negatiivisena ja pessismistisenä visiona tämä mielessäni näyttäytyy myös opintomaksujen vaiheittaisen implementoinnin välineenä. Aalto-yliopisto aloittaa tällä systeemillä ottamaan opiskelijoita 2013.
Opiskelijat pakotetaan näiden uudistusten puitteissa myös jatkamaan kerran valitsemallaan siellä katkeraan loppuun saakka, nimittäin järjestelmää viedään siihen suuntaan, ettei kerran valittua opiskelupaikkaa enää tulevaisuudessa vaihdeta muitta mutkitta toiseen, vaan opiskelija sitoutuu suorittamaan ykköseksi haussa merkitsemänsä ja vastaanottamansa tutkinnon loppuun saakka.
torstai 5. toukokuuta 2011
Johtokunnan kokous 20.4
Viime kokouksessa 20.4 ei käsitelty kovinkaan montaa uutiskynnystä ylittävää asiaa. Keskusteltiin mm. nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnoista ja käytiin läpi muutamaa hakemusta yliopiston avoimiin virkoihin, koska rekrytointikielto on yliopistossa edelleen voimassa.
Tärkeimmäksi asiaksi nousi kuitenkin yksikön pohtimat esitykset tohtoriohjelmista. Yhteisistä tohtoriopinnoista koko yksikön sisällä on keskusteltu, mutta jotkut oppiaineet kokivat, että yhteinen tohtoriohjelma mm. saattaisi peittää joidenkin oppiaineiden näkyvyyden yliopiston ulkopuolelle ja tekisi hallaa kansainväliselle yhteistyölle. Huolenaiheena oli myös oman oppiaineen luonteen vaaliminen ja se, että saataisiin edelleen säilytettyä oppiaineille ominainen oma tieteellinen kulttuuri.
Isossa yksikössä ei ole välttämättä kuitenkaan perusteltua, että kaikilla oppiaineilla olisi omat tohtoriohjelmat. Alustavaa mallia jonkun sortin yhteisistä tohtoriopinnoista kuitenkin mietittiin ja se voisi näyttää esim. tältä:
1. Filosofia
2. Historia
3. Logopedia & Psykologia
4. Sosiaalitieteet (etnomusikologia, sosiaalityö kenties myös)
5. Rauhan- ja konfliktintutkimus
Päätettiin myös esittää, että jatkossa rauhan- ja konfliktintutkimuksesta voidaan myös väitellä, joten se löytyy yllä olevista tohtoriohjelmaesityksistä.
Johtokunnan kokous 6.4
Terve, ykyläiset!
Tässäpä kuulumisia 6.4 pidetystä johtokunnan kokouksesta:
Vuosisuunnitelma:
Kokouksessa hyväksyttiin YKYn vuosisuunnitelma kuluvalle vuodelle. Muutoksia esitykseen ei juurikaan tullut, ja johtokunta valtuutti johtajan tekemään asiakirjaan tekniset muutokset.
Henkilöstosuunnitelma:
Johtokunta hyväksyi yksikön henkilöstosuunnitelman vuodelle 2011 siihen viime kokouksen keskustelujen perusteella tehdyin lisäyksin ja korjauksin. Suunitelman pohjalla on tämänhetkinen henkilökuntatilanne, ja suunnitelmassa kartoitetaan tehtävätilannetta ja mahdollisia täyttötarpeita oppiainekohtaisesti. Yliopistolla on edelleen voimassa työsuhteentäyttökielto, joten jokaisen avoinna olevan tehtävän täyttöön on pyydettävä rehtorilta lupa.
Asiakohdassa keskusteltiin myös tehtävänimikkeistä (yliassistentit, yliopistolehtorit, yliopisto-opettajat, tutkijatohtorit jne.) ja siitä, tullaanko nimikkeitä tulevaisuudessa vaihtamaan toisiin. Keskustelun henki vaikutti olevan se, että mitään äärimmäisen linjaavia tavoitteita esimerkiksi tehtävänimikkeiden vaihtamisesta ei voida tehdä, sillä päätösten on oltava linjassa yksikön taloudellisen tilanteen kanssa (nimikkeen muuttaminen kun vaikuttaa myös palkkaukseen). Ajatuksena oli myös, että yksikössä uran rakentaminen on voitava olla mahdollista. Tämä taas ei ehkä toteudu ehkä toivottavalla tavalla, jos vakihenkilökunta koostuu pelkästään professoreista ja lehtoreista, siksi nimikkeiden kohdalla on käytettävä harkintaa.
Se, mitä hyväksytyssä henkilöstosuunnitelmassa ei vielä lue, on tehtävien sisällöt ja temaattiset painotukset. Ideana kun on, että kullekin tehtävälle on oltava jokin tarve, johon se vastaa – oli kyse sitten professuurista tai amanuenssin tehtävästä. Näihin tehtävien sisältöihin palataan varmasti tarkemmin sitten, kun tutkinto-ohjelmia rakennetaan ja aina, kun avoinna olevaa tehtävää ollaan täyttämässä.
Budjetti:
Kokouksessa hyväksyttiin yksikön budjetti, joka on hieman alijäämäinen. Alijäämän syitä ja sen jakautumista oppiaineiden ja entisten laitosten kesken joudutaan varmasti tutkailemaan, mutta tilanne ei ole mitenkään erityisen hälyttävä.
Tutkinto-ohjelmat:
Johtokunta hyväksyi tutkinto-ohjelmatoimikunnan sille tekemän esityksen yksikön tutkinto-ohjelmiksi lukuvuonna 2012–2013. Johtokunta päätyi siis esittämään tutkinto-ohjelmiksi seuraavia:
1. Sosiaalitieteet (sosiologia, sosiaalipsykolgia, sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, naistutkimus ja etnomusikologia; vuosittainen aloituspaikkamäärä 92–100)
2. Historia (sisäänotto 36, erillisvalinnalla 2–6)
3. Filosofia (sisäänotto 12, erillisvalinnalla 0–5)
4. Sosiaalityö (Porin sosiaalityön koulutus integroidaan tähän; sisäänotto Tampereella 50, Porissa 17)
5. Psykologia (sisäänotto 26, joista erillisvalinnalla 2)
6. Logopedia (ei sisäänottoa vuonna 2012)
Yliopiston opetusneuvosto käsittelee tutkinto-ohjelma-asiaa kokouksessaan 18.4. ja tekee rehtorille esityksen ohjelmista. rehtori päättää tutkinto-ohjelmista 20.4. Yksikkömme johtokunta kokoontuu samana päivänä ja pääsee toivottavasti keskustelemaan päätetystä tutkinto-ohjelma-asiasta silloin.
Tutkinto-ohjelmatoimikunnan kokous 30.3
Tutkinto-ohjelmatoimikunnan kokouksen muistio:
i) Tutkinto-ohjelmia suunnitteleviin ryhmiin tulee opiskelijaedustus ja tämä tulee järjestää yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Myös sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmassa tullaan ottamaan yhteyttä kaikkiin siihen liittyviin järjestöihin. Tutkinto-ohjelmatyöryhmien jäsenistä pitäisi olla esitykset seuraavaan kokoukseen (4.5.) mennessä ja henkilökuntajäsenten suhteen pohjana toiminee nykyinen opsu-ryhmäjärjestely, joten kopo-vastaavat yms obs!
ii) Koko YKY:n laajuinen laadunvarmistusjärjestelmä luodaan lokakuun loppuun mennessä. Seuraava auditointikierros on marraskuussa, paperilla hyvältä näyttämisen lisäksi ilmassa oli henkeä oikeasti toimivan järjestelmän luomisesta. Valmistelu aloitetaan tutkinto-ohjelmapäätösten jälkeen ja opiskelijaedustuksen näkymiseen myös tässä tulee kiinnittää huomiota.
Suurin osa kokouksesta keskittyi viimeistelemään esitystä tutkinto-ohjelmiksi vuodesta 2012 eteenpäin. Suurinta huomiota kiinnitettiin valintaoppaisiin tulevien tutkinto-ohjelmakuvausten viilaamiseen sekä ohjelmien hyväksyttäväksi esittämiseen liittyvien argumenttien, kuten perustelujen koulutustarpeille, vertailuun. Entisten pääaineiden välillä oli eroja erityisesti yksityiskohtaisuudessa sekä siinä, minkä alaotsikon alle missäkin oli ajateltu sijoittaa esimerkiksi työelämään sijoittumista koskevia tietoja. Käytännössä tekstien yhtenäistämiselle luotiin vielä suuntaviivoja ja nostettiin esiin eri tieteissä luotuja hyviä sanamuotoja. Tutkinto-ohjelmakuvaukset kirjataan opsi-järjestelmään 11.4., jonka jälkeen niihin voinee tehdä vielä teknisiä muutoksia. Kunelius oli pitkin prosessia tekemiinsä välitiedusteluihin pohjaten varsin vakuuttunut esitysten läpimenosta suunnitelluissa muodoissa.
Pelkistä maisteriohjelmista Työn maisteri -nimistä valmistellaan vielä siten, että se alkaisi vuonna 2013. Englanninkielisistä Comparative Social Policy and Welfare sisällytetään tutkinto-ohjelmaesitykseen, vaikka kaikista yksityiskohdista ei ole vielä selkeyttä. Ohjelmaan ollaan sisällyttämässä myös sosiologiaa ja sille haetaan Erasmus Mundus -rahoitusta. Master's Degree Program in Peace and Conflict Research (työnimi):n valmistelu tuntuu vielä kärsivän hieman poikkiyksiköllisyydestään. Englanninkielisen opetuksen lisäämisestä tullaan jatkossa palkitsemaan - todennäköisimmin rahalla - ja ideaalimaailmassa kaikista tieteistä voisi opiskella perusasioita jokseenkin laajasti myös englanniksi edes yhden opetusryhmän verran. Ajatuksena olisi kehittää tänne saapuville vaihtareille todellista kurssitarjontaa nykyisen 'suomalainen tapa tehdä tätä ja tätä' -meiningin sijaan.
Myös oppiaineiden rajat ylittävien temaattisten kurssien järjestämiseen pyritään rohkaisemaan.
Ensi lukuvuoden yhteisistä opinnoista käydään vielä neuvotteluja entisestä yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta lähteneiden laitosten kanssa, pohjana pyritään käyttämään aiempien vuosien mallia ainakin ko. tiedekunnassa olleiden aineiden suhteen.
Johtokunnan kokous 23.3
Johtokunta kokousti jälleen 23.3 ja ensimmäistä kertaa ulkopuolisten jäseniensä Risto Alapuron ja Anneli Leppäsen vahvistamina. Kokouksessa käsiteltiin mm. uusia tutkinto-ohjelmia, yksikön budjettia, henkilöstösuunnitelmaa ja vuosisuunnitelmaa. Kaikki nämä käsitellään vielä kertaalleen 6.4 pidettävässä johtokunnan ylimääräisessä kokouksessa, jossa mm. tehdään esitykset yksikön tutkinto-ohjelmiksi.
Tällä hetkellä tutkinto-ohjelmiksi esitetään seuraavia:
- Filosofian tutkinto-ohjelma, sisäänotto 12-17
- Historiatieteen tutkinto-ohjelma, sisäänotto 36
- Psykologian tutkinto-ohjelma, sisäänotto 24(+2 erillisvalinta)
- Logopedian tutkinto-ohjelma, sisäänotto 10. Ei sisäänottoa vuonna 2012, loppuvuodesta 2011 tulossa valtakunnallinen selvitys logopediasta annettavasta opetuksesta.
- Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, sisäänotto 67 (Tampere 50, Pori 17)
- Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, sisäänotto 92-100 (Poriin 12 tai 20 opiskelijaa). Kattaa seuraavat perus- ja soveltavat sosiaalitieteet: sosiologia, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, naistutkimus ja musiikintutkimus.
Tämän lisäksi yksikössä toteutetaan tai suunnitellaan seuraavanlaisia maisteriohjelmia:
- Nuorisotyön maisteriohjelma
- Hyvinvointipalvelujen maisteriohelma (Pori)
- TyöelämäMaisteri-ohjelma
- Rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelma (Tapri yhteistyössä oppiaineiden ja johtamiskorkeakoulun kanssa)
- CoSoPo-maisteriohjelma (yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa)
Johtokunta tekee budjettikatsauksen 20.4 pidettävässä kokouksessa, mutta tällä hetkellä talous näyttää kohtuullisen hyvältä. Luultavasti kuitenkin perusvoimavarat eivät riitä aivan kaikkien vakanssien täysimittaiseen täyttöön. Yksikön vuosisuunnitelmaa viilattiin kokouksessa vielä joiltakin osin. Keskustelua herätti edelleen tutkimuksen painopistealueet, joita on ollut hankala määritellä näin laajassa yksikössä (tällä hetkellä määritelty: työelämän tutkimus; perheen ja lapsuuden tutkimus; kansainvälistymiskehitys ja Suomi sen osana; sukupuolijärjestelmä ja sukupuolen merkitys; tiedon, tieteen ja innovaatioympäristöjen tutkimus; yhteiskunnan muutos, maailmankuvat ja identiteetit; yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien, interventioiden ja institutionaalisten käytäntöjen tutkimus; sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimus) Lisäksi keskusteltiin miltä osin yksikön rekrytointipäätöksien pitäisi olla yhteydessä näihin painotusalueisiin ja kuinka yksikön profiili kehittyy painotuspäätöksien myötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)